Kohti tuntematonta

Tässä sitä nyt naputellaan, jotain blogi-postauksen tapaista, vaikkei tämä todellakaan ollut sillä kilometrien mittaisella to do-listallani. Oon aina ajatellut, ettei minusta ole kirjoittamaan vaan vahvuuksiani on ihmisten kohtaaminen face to face. Niin saan tuotua omat ajatukset parhaiten esille.

Pyörittelen päässäni paljon kaikenlaisia asioita ja joskus tuntuu, että niistä olisi kiva kirjoittaa enemmänkin. Toisinaan taas ruuhkavuosien keskellä päässä tuntuu hädin tuskin pyörivän edes silmät, jolloin sanallinen arkku on loputtoman tyhjä. Siitä huolimatta päätin jälleen hypätä kohti tuntematonta ja kokeilla jotain aivan uutta, ilman mitään turhia paineita ja sääntöjä.

Vaikka tätä vuotta on ehtinyt kulumaan vasta kahden kuukauden verran, huomaan tehneeni jo useamman kerran asioita, jotka ovat oman epämukavuusalueeni ulkopuolella. Siis oikeasti kaukana siitä.

i'm so proud of you-kortti

Tarvitseeko meidän oikeasti ajatella niin, että pitää olla erityisen hyvä jossain tehdäkseen jotain? Ei minun mielestä! Vielä pari vuotta sitten olisin vastannut toisin, koska pelkäsin epäonnistumisia ja sitä, että mun tekemisiäni tarkasteltaisiin suurennuslasin kanssa. Ajattelin, että on jotenkin tosi noloa, jos teen jotain toisin kuin muut tai sanon jotain väärin. "Hähää, taas toi Jenni mokasi eikä osannut tehdä tuotakaan asiaa oikein! Miten se kehtaa kerta toisensa jälkeen asettaa itsensä naurun alaiseksi, kun ei edes tuon vertaa asioista tiedä."

Muutaman viimeisen vuoden aikana olen seikkaillut oman mieleni syövereissä ja oppinut, että ihan sama vaikka mokaa. Oikeesti, sillä ei ole mitään väliä! Sen takia nykyään sanon lähes tulkoon aina "Kyllä!" tosi jännittäviltäkin tuntuviin ehdotuksiin, haastan itseäni ja menen sinne, missä vähän poskia kuumottaa. Jos homma menee täysin vihkoon, niin saan takataskut täyteen oppia siitä, kuinka tehdä asiat ensi kerralla toisin. Jos taas onnistun, voin tuulettaa uskaltamiselle ja omien mörköjeni voittamiselle. 
Muistaako kukaan jonkun toisen pientä mokaa vuosien päästä? Luulenpa että ei. Ja jos muistaa, niin so what. Muistatko sen, jos olet itse joskus jättänyt käyttämättä jonkun houkuttelevan tilaisuuden ja sanonut ei pelon takia? Uskallan väittää, että muistat.

Tehdään siis yhdessä muistoja ja sanotaan "Kyllä!" uusille seikkailuille ,onhan tämä ONNEN VUOSI 2020. Ikinä ei voi tietää, mikä uusi upea juttu nurkan takana on odottamassa, ellei sinne rohkeasti kurkista.

 

Jätä kommentti

Huomaa, että kommentit on hyväksyttävä ennen niiden julkaisemista

Suomi